Mitä on ideakulttuuri?

ideakulttuuri

Ideakulttuuri ja käsitteet

Avaan tässä Idealouhoksen ydintä, eli ideakulttuuria. Mitä sillä tarkoitetaan? On tärkeää määritellä ja avata terminologiaa, jotta puhumme yhteistä kieltä ja miellämme asioita samanlaisten “lasien” läpi. Erityisen tähdellistä on itselle itsestäänselvien asioiden avaaminen, koska tällöin oma tieto muokkaantuu, yhteinen  ymmärrys kasvaa ja saattaa saada lisäselkeyttä. Joskus huomaan itsekin pohtivani, kuinka usein olen ymmärtänyt jonkin termin aivan väärin.

Idea

Määritellään ensimmäiseksi termi idea. Tieteen termipankki tarjoaa tähän oivan ja ideakultuurin tarkoitukseen sopivan määritelmän:

Määritelmä

    1. Platonilla ikuinen ja universaali malli, jota aineellisen todellisuuden yksittäiset oliot heijastavat puutteellisesti
    2. Keskiajalla ja uusplatonismissa Jumalan ajatus maailmaan luotavista olemuksista
    3. 1600- ja 1700-luvusta eteenpäin ihmisen mielessä oleva ajatus tai tietoisuuden sisältö
    4. arkikielessä uusi ajatus, oivallus tai päähänpisto

Ei ole tarkoituksenmukaista mennä satojen vuosien päähän historiallisiin määritelmiin, vaan keskitytään nykypäivään. Idea -termillä tarkoitamme nimenomaan oivallusta tai ajatusta, joka koskettaa tavalla tai toisella organisaatiota, jossa yksilö toimii. Idea voi koskettaa organisaatiossa  lähes mitä vain: palvelua, tuotteita, asiakkaita, prosesseja, yhteistyötä, toimintatapoja, eli mitä vaan, mikä voi parantaa organisaation toimintaa, kasvua, asiakaskokemusta, työntekijäkokemusta ja niin edelleen.

Ideasta innovaatioon

Idea on siis oivallus tai ajatus, jolla edistetään organisaation kehittymistä ja kasvua. Termiin liittyy muutama muu termi läheisesti, joten tarkastellaan niitä hiukan. Niistä yksi on innovaatio. “Innovaatio on keksintö, joka on menestyksekkäästi kaupallistettu.” Tämän määrittelyn kuulin aikoinaan kaupallisten opintojen lomassa. Tämä määritelmä on yksi tulokulma, ja ehkä rajaakin innovaation nimenomaan kaupallisen menestyksen kontekstiin. 

Keksintö taas on Wikipedian mukaan: “Keksintö on olemassa olevan ongelman tai tarpeen uusi tai yllättävä ratkaisu joka on sovellettavissa käytäntöön.” Keksintöön liittyy voimakkaasti myös patentointi, joka sekin rajaa keksintö -termin tiettyihin kriteereihin. Nämä termit ovat tärkeitä, mutta eivät määrittele käsitystämme ideakulttuurista.

Innovaation määritelmästä riippuen, idea ja innovaatio voivat olla hyvinkin lähellä toisiaan. Toisaalta idea voi lopulta johtaa innovaatioon, joka on paljon suurempi kuin vain yksittäinen idea. Ideakulttuurin kontekstissa haluamme pidättäytyä nimenomaan idea-termissä innovaation sijaan. Tähän on muutama syy. Ensinnäkin innovaatio -termi voidaan määritellä niin monella tavalla, että voi olla vaikea löytää laajasti ymmärrettävää määritelmää. Innovaatio -termiin liittyy herkästi myös iso lataus esimerkiksi merkittävästä teknisestä uutuudesta, merkittävästä applikaatiosta jne. Toisaalta haluamme, että ideakulttuuri ja sen elementit ovat mahdollisimman laajasti kaikkien ymmärrettävissä, jotta mahdollisimman moni tietää mistä on kyse. 

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että idea ja innovaatio olisivat eri asioita. Soren Kaplan jakaa kirjassaan “The Invisible Advantage “ innovaatiot kolmeen osaan.

Incremental Innovation. Tällä tarkoitetaan pieniä muutoksia muun muassa prosesseissa, tuotteissa, palveluissa, strategioissa. Tähän jatkuvaan parantamiseen tulisi käyttää 70% innovaatioresursseista.

Sustaining Innovation. Tällä tarkoitetaan suuria kehitysaskeleita ydintoiminnassa asiakkaiden ja markkinoiden suhteen. 20% resursseista tulisi käyttää tämäntyyppisiin innovaatioihin.

Disruptive Innovation. Tällä tarkoitetaan taas markkinoita muuttavia innovaatioita, jotka muuttavat dynamiikkaa täysin. Organisaation tulisi käyttää 10% innovaatioresursseista tämäntyyppisiin innovaatioihin.

Disruptiiviset innovaatiot ovat usein niitä jännittäviä innovaatioita, jotka saavat paljon huomiota ja palstatilaa. On kuitenkin otettava huomioon, että ne ovat harvinaisempia, vaikeampia ja omaavat suuren riskin. Maailma tarvitsee näitä, mutta se ei tarkoita, että joka organisaation tulisi käyttää iso osa aikaansa näiden innovaatioiden etsimiseen. Eikä se ole edes tarkoituksenmukaista monelle organisaatiolle.

Inkrementaaliset innovaatiot sopivat taas ihan jokaiselle organisaatiolle. Ja tästä on ideakulttuurissa nimenomaan kyse. Voisikin todeta, että ideakulttuuria hyvin lähellä on inkrementaalinen innovointi. Kaikille organisaatioille on hyödyllistä kehittää toimintaansa sopivin askelin. Innovaatioita, eli tässä kontekstissa ideoita ei tarvitse ajatella liian suuresti. Mikäli organisaatio kykenee ideoimaan, osallistamaan henkilöstön ja implementoimaan ideat, johtaa se johtaa jatkuvaan parantamiseen. Ideat taas edelleen voivat johtaa suurempiinkin kehitysaskeliin ja innovaatioihin.

Mitä tarkoitamme ideakulttuurilla?

Meille ideakulttuuri tarkoittaa:

♦ Uusien mahdollisuuksien jatkuvaa etsimistä.

♦ Avointa suhtautumista erilaisiin näkökulmiin ja yksilön luovuuteen.

♦ Innovatiivisuuteen kannustavaa toimintaa, joka aktivoi jokaista yhteisön jäsentä.

Yksinkertaisesti ideakulttuuri on sitä, että organisaatio mahdollistaa kaikkien henkilöiden aidon osallistumisen ideointiin ja organisaation kehittämiseen. Uskomme, että toimiva ideakulttuuri koostuu useasta elementistä. Ne ovat:

Perusta: suunta, aika, tuki ja osallisuus

♦ Välineet: työkalut, kiitos, mittarit, kommunikointi

Pelkokerroin ja sen olemassaolon vaikutus edellisiin

Näitä ideakulttuurin elementtejä esittelimme 24.8.2021 Tomi Väätäisen isännöimässä webinaarissa. Webinaarissa käytiin läpi myös ideakulttuurin pilottikyselyn tuloksia. Tallenne löytyy täältä. Tulemme kirjoittamaan ideakulttuurin elementeistä lisää tulevissa blogeissa. Kyselyn tuloksia päivitämme LinkedIn:iin, joten kannattaa laittaa tilimme seurantaan. Tilit löydät sivun alalaidasta. Stay tuned!

-Petri

Lähteet:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Keksintö Luettu 5.9.2021

Kaplan, Soren 2017. The Invisible Advantage. How to create A culture of innovation

Tieteen termipankki 4.9.2021: Filosofia:idea.