Ideointi, innovointi, uuden luominen kuullostaa mukavalta. Uusien ideoiden keksiminen on mukavaa, mutta mitä hyötyä siitä on? Ideoinnin voi jakaa esimerkiksi niin ideointiin yksilönä ja ryhmänä. Yksilöt tuottavat paljon ideoita yksin, ja se onkin tärkeä polttoaine niin organisaation kuin myös yritysten kannalta. Ryhmänä ideointi on varmasti monille tuttua kokouksista ja työpajoista. Haasteena yrityksissä ja organisaatioissa voi kuitenkin olla se, että miten yksilöiden ideat kerätään järkevällä tavalla tai miten voitaisiin vaikuttavimmin ideoida ryhmänä.
Kaikkien osallistaminen ideointiin voi olla haastavaa ja tätä haastavuutta haluamme Idealouhoksen palveluilla helpottaa. Haluamme edistää ideakulttuuria. Eikä vain siksi, että se tuntuu oikealta ja auttaa organisaatioita, vaan myös, että se tutkitusti kannattaa. Nimenomaan ryhmänä tapahtuva ideointi on oleellista yrityksen kannalta. Tässä muutama tutkimus, joiden perusteella yritysten ja organisaatioiden kannattaa panostaa nimenomaan ideointiin ryhmänä:
Yrityksen kyky ideoida korreloi yrityksen kasvuun ja tulokseen
Vuonna 2017 Harvard Business Review:ssä julkaistussa artikkelissa tutkijat halusivat selvittää miten innovaatio toimii yrityksissä. Dylan Minor kumppaneineen analysoivat Spigit -ideointijärjestelmän tietokantaa, joka oli käytössä 154:ssä yrityksessä ja 3,5 miljoonalla työntekijällä. Menestyvät innovointiohjelmat eivät riippuneet yrityksen koosta tai siitä, että pyrkikö yritys radikaaleihin innovaatioihin tai vaikka pieniin kehitysaskeliin sisäisissä prosesseissa. Tärkein tekijä menestyvälle innovoinnille oli ideointiaste, eli johdon hyväksymien ideoiden lukumäärä jaettuna aktiivisten käyttäjien lukumäärällä. Tutkimuksen mukaan korkea ideointiaste korreloi positiivisesti yrityksen kasvun ja tuloksen suhteen. Näin ollen runsas ideointi mahdollistaa yrityksen paremman kasvun ja tuloksen. Tutkijat tunnistivat neljä tekijää, jotka paransivat ideointiastetta:
- Enemmän osallistujia. Mitä enemmän työntekijöitä ideointiin osallistuu, sitä parempi se oli ideoinnin kannalta.
- Volyymi. Mitä enemmän ideoita luodaan, sitä useampi johtaa kehityskelpoisiin ideoihin. Organisaation täytyy aktivoida työntekijöitään ideoimaan, esim. kampanjoilla.
- Enemmän ideoiden arvioijia. Organisaatiolla on hyvä olla rakenne ideoiden arvioimiseen, jossa on riittävästi ideoita arvioivia osallistujia.
- Diversiteetti. Ideointiasteen kannalta on positiivista, että ideointiin osallistuu erilaisia henkilöitä ei puolilta ja tasoilta organisaatiota.
Mahdollisuus osallistua ja yhteishenki motivoi työntekijöitä
Panu Luukan kirjassa Yrityskulttuuri on kuningas (2019) esitellään Leidenschaft Oy:n tekemiä tutkimustuloksia 5700 suomalaisen työntekijän populaatiossa. Tutkimuksessa selvitettiin mitkä asiat työssä motivoivat ja auttavat jaksamaan eniten. Useimmin viiden tärkeimmän tekijän joukossa työ itsessään (42%), mutta jo toiseksi eniten mainittu motivoiva tekijä on työpaikan yhteishenki (35%). Nuorilla ja suorittavaa työtä tekevillä yhteishenki oli vielä tärkeämpi. Lähes joka kolmas (28%) piti vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön ja työympäristöön merkityksellisenä. Työntekijöille on tämä tutkimuksen perusteella tärkeää vahva yhteishenki ja, että voi vaikuttaa työhönsä. Vaikuttaa siltä, että mahdollisuus osallistua yrityksen ideointiin ja kehittämiseen motivoi ja voi kasvattaa yhteishenkeä.
Kaikkien mahdollisuus jakaa tietoa ja ideoita tekee ryhmästä älykkäämmän
Henkka Hyppönen esittelee kirjassa Pelon hinta (2014) Bostonin ja Pittsburghin yliopistojen tutkijan Anita Williams Wooleyn tutkimusryhmien tuloksia ryhmien älykkyydestä. Ryhmien älykkyyttä mitattiin erilaisilla testeillä, ja selvisi, että ryhmän älykkyys ei suinkaan perustunut esimerkiksi ryhmän jäsenten korkeaan älykkyysosamäärään. Tärkeimmät tekijät ryhmän älykkyyteen olivat tasainen puheenvuorojen jako ja ryhmän jäsenten sosiaalinen herkkyys. Hyppösen mukaan tämän perusteella voi päätellä, että ideoiden ja ajatusten tasainen jakautuminen saa ryhmän toimimaan älykkäämmin. Ei ole tavatonta, että ryhmässä on usein muutama henkilö äänessä. Valitettavasti vaikuttaa siltä, että se ei ole eduksi organisaatiolle. Ryhmien älykkyyden, ja niiden ideoiden kannalta, on siis tärkeää, että kaikki osallistetaan keskusteluun ja ideoiden jakamiseen.
Joka toinen kilpailijasi pitää ketterää ideointia yhtenä tärkeimmistä trendeistä
Center for Creative Leadershipin (2020) tutkimuksessa selvittiin yli viideltä sadalta päälliköltä ja johtajalta ympäri maailmaa, mitkä ovat merkittävimpiä (disruptive) trendejä, jotka vaikuttavat organisaatioonsa seuraavan viiden vuoden aikana. Niukasti eniten mainintoja sai Big Data ja analytiikka (56%), mutta toiseksi merkittävin trendi (53%) oli ketterä innovointi ja ideointi. Ketterän innovoinnin avulla organisaatiot voivat nopeasti vaihtaa suuntaa, implementoida uusia innovatiivisia ideoita tai tuottaa uusia tuotteita tai palveluja. Entä jos pahin kilpailijasi panostaa juuri tähän?
Lopuksi
Henkilöstö on organisaation tärkein voimavara. Nähdäkseni henkilöstön aivokapasiteetti on usein hyödynnetty huonosti organisaation kehittämiseen. Tyypillisesti organisaatioissa on hierarkia, joissakin matalakin sellainen, ja yleensä työntekijöillä on melko tarkat työtehtävät ja roolit. Näin ollen useamman työntekijän rooli ei lähtökohtaisesti ole osallistua organisaation kehittämiseen, vaan keskittyä määriteltyyn työtehtävään. Mikäli osaksi työnkuvaa on määritelty kehittäminen, se usein rajoittuu tiettyyn osa-alueeseen. Näin ollen ei ole ollenkaan ihmeellistä, että henkilöstön osaamista hyödynnetään usein melko vähän organisaation kehittämiseen.
Tähän voi toki helposti todeta, että organisaatio toteuttaa esimerkiksi henkilöstökyselyjä, joten kaikki kyllä pääsevät mukaan kehittämiseen. En tarkoita kuitenkaan tätä, vaan aitoa osallistamista. Osallistamista, missä henkilöstöä osallistetaan ideointiin ja kehittämiseen tasavertaisina osaajina siten, että he myös kokevat tekevänsä ja vaikuttavansa.
On hyvä muistaa, että hyvät ideat voivat tulla mistä tahansa organisaatiosta. Jotta yritys voi saada edellä esitettyjä hyötyjä, kuten motivoida henkilöstöä, luoda kasvua tai saavuttaa kilpailuetua, tulee organisaation ottaa ideointi ja osallistaminen agendalle. Organisaatio voi lähteä käyttämään yksittäisiä osallistavia ideointimenetelmiä ja tai suoraan rakentamaan ideakulttuuria, jossa henkilöstö osallistetaan ideointiin pitkäjänteisesti.
Autamme mielellämme.
-Petri
Tässä edellä esitettyjen tutkimusten lähteet:
Center for Creative Leadership 2020. Disruptive Trends Report: Talent Reimagined 2020. https://www.ccl.org/articles/research-reports/talent-reimagined-disruptive-trends-2020/ Viitattu 5.10.2021
Hyppönen, Henkka 2014. Pelon hinta. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki.
Luukka, Panu 2019. Yrityskulttuuri on kuningas. Alma Talent Oy, Helsinki.
Minor, Dylan – Brook, Paul – Bernoff, Josh 2017. Data From 3.5 Million Employees Shows How Innovation Really Works. Harvard Business Review 9.10.2017. Viitattu 5.10.2021